Poutapilvet

Kaavaillan kysymyksiä ja vastauksia

ke 28. maaliskuuta 2018 15.56.00

Kolarin kunnan järjestämässä kaavatilaisuudessa 19. maaliskuuta käsiteltiin Hannukaisen kaivoskaavoja. Kunta oli varannut aikaa maanomistajien kyselyille kello 15-17 ja yleisötilaisuus järjestettiin kello 17 alkaen. Paikalla kysymyksiin olivat vastaamassa kaavanlaatijat ja Hannukainen Miningin henkilökunta. Kello 15-17 kyselytilaisuuteen tuli yhden toimittajan lisäksi yksi maanomistaja.
Illan yleisötilaisuutta seurasi paikan päällä reilu 40 henkilöä. Lisäksi Yle Rovaniemen mukaan tilaisuuden livelähetystä Kolarin kunnan facebookissa seurasi parhaillaan 28 henkilöä.
Kaavaillassa esitettiin lukuisia kysymyksiä, joista osa ei liittynyt kaavoihin. Kaavoittaja kertoi tilaisuudessa, että esimerkiksi vesiasiat käsitellään ympäristölupahakemuksen käsittelyssä. Ohessa illan aikana esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia myös niihin kysymyksiin, joihin tilaisuudessa ei ollut mahdollisuutta vastata. Vastaajina toimivat kaavanlaatija, Maankäyttöpalvelut Kautto, johtava asiantuntija Matti Kautto sekä Hannukainen Mining Oy:n kaivosinsinööri Jyrki Törmänen ja ympäristöinsinööri Maria Mäntylä.

Miksi kaavanlaatija ei näe kohtuuttomana sitä, että kiinteistöjen ja tonttien omistajat eivät pysty myymään kiinteistöjään ja tonttejaan yli 30 vuoteen?
Matti Kautto: Kaavaa laadittaessa periaatteena on, että kaava ei ole kohtuuton, jos maanomistaja voi tilaansa käyttää niin kuin sitä nykyisin käytetään ja/tai niin kuin oikeusvaikutteisessa kaavassa on määrätty. Hannukaisen rantakaava-alueen tontteja voi nyt ja tulevaisuudessa käyttää rantakaavan mukaisesti. Kiinteistöjen realisointi tai korvauksien määrittäminen ei kuulu kaavoitukseen.

Miksi vapaa-ajanasunnon omistajia ei ole kuultu kaava-asioissa?
Matti Kautto: Kaavojen laadinnassa kaikkia asukkaita ja loma-asukkaita on kyllä kuultu. Kuulemisissa on kyselty mielipiteitä ja muun muassa mökkiläiset ovat mielipiteitä jättäneet. Osayleiskaavan kuulemisvaiheita on ollut: vireillepano, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnos 1, luonnos 2 ja nyt ehdotus. Lisäksi kuulemisia oli YVAssa ja ympäristöluvassa. Kunta ja yhtiö ovat järjestäneet lukuisia keskustelu- ja infotilaisuuksia.

Miten suojavallin maisemavaikutukset on arvioitu ja miten ne huomioidaan kaavassa?
Matti Kautto: Suojavallista on tehty Autocad-ohjelmilla suunnitelma, joka on upotettu maaston nykytilaa kuvaavaan maastomalliin. Näin on tehty virtuaalimalli, jossa katsoja voi liikkua vapaasti. Virtuaalimallista on tehty videoita, joita voi katsoa Hannukainen Miningin verkkosivujen galleriasta. Sieltä löytyvät videot mallintavat miltä näyttää, kun ajaa Ylläksentietä kohti Äkäslompoloa tai Kolaria kohti. Lisäksi on tehty tietokoneella tutkielma, minne kaivoksen osat näkyvät. Maisema-arkkitehti on käynyt näissä paikoissa, ottanut valokuvat. Graafikko on sitten yhdistänyt virtuaalimallin ja valokuvan. Näin on tehty kuvasovitteet. Niitä on sekä kesällä että talvella otettuihin kuviin. Näiden aineistojen perusteella maisema-arkkitehti on tehnyt vaikutusarvioinnin.
Kaavojen toteuttaminen johtaa maiseman muutoksiin ja vaikutukset pitää selvittää. Kunta voi tehdä päätöksiä, jotka muuttavat maisemaa ja se on kaavassa hyvin tarkkaan kerrottu.
Matti Kautto: Suojavallin maisemointi aloitetaan mahdollisimman pian.

Kuinka pöly leviää talviaikaan räjäytysten yhteydessä?
Jyrki Törmänen: Räjäytysten pöly leviää hyvin samalla tavalla kesäisin ja talvisin. Talvisajan etuna, mutta myös huonona puolena, on lumipeite. Toisaalta lumen pinnalla pöly näkyy selkeämmin, mutta toisaalta se myös toimii kasteluna räjäytysten aikana. Räjäytysten yhteydessä syntyy luonnollisesti lämpöä, jonka vaikutuksesta lumi sulaa sitoen samalla pölyä. Räjäytysten yhteydessä syntyvät pölymäärät ovat kaivoksen kokonaismittakaavassa suhteellisen pieniä ja ne ajoittuvat lyhyelle ajalle kerrallaan. Niiden osuus kokonaispölypäästöistä on siis pieni. Pölyntorjuntakeinot tulevat tarkentumaan suunnittelutyön edetessä ja tuotannon aikana.

Miten estetään pölyn leviäminen sivukivikasoista tuulen mukana mökeille saakka?
Jyrki Törmänen: Kaivosalueen suurimpia pölynlähteitä tulevat olemaan kuljetusreitit. Näiden osalta luotamme toimivaksi todettuun tekniikkaan, eli tiestön kasteluun ja asfalttipintojen puhtaanapitoon. Sivukivikasojen osalta pölypäästöt tulevat keskittymään kesäaikaan, koska talvisin ne ovat lumen peitossa. Kesäaikaan tulevia pölypäästöjä pyritään minimoimaan läjitettävän materiaalin riittävän karkealla kokojakaumalla ja kasteluin. Lisäksi pölypäästöjä voidaan minimoida siten että sivukivialueen valmiiksi tullut osa maisemoidaan.

Millaiset pohjarakenteet kaivoksen altaisiin tulee?
Maria Mäntylä: Pohjarakenteet vaihtelevat alueiden mukaan. Vanhan rikastushiekan päälle on laitettu tiivistetty moreenikerros, sen päälle on laitettu bentoniittimatto, joka on vielä päällystetty moreenilla. Vuonna 2018 alueelle levitetään vielä kasvukerros. Matalarikkinen rikastushiekka-alue eristetään ympäristöstä padoilla ja ojilla. Erillisiä pohjarakenteita ei rakenneta, vaan läjitys tapahtuu alueella olevan vanhan rikastushiekan päälle.
Korkearikkisen rikastushiekan läjitysalueella rakennetaan tiivis pohjarakenne, joka muodostuu HDPE-muovikalvosta ja bentoniittimatosta. Runsasrikkinen rikastushiekka varastoidaan kahdessa erillisessä, padoilla eristetyssä solussa, joista ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan toinen allas ja tarvittaessa myöhemmin rakennetaan toinen allas.
Rautuvaaran selkeytysallas rajautuu rikastushiekka-alueen eteläiseen patoon ja selkeytysaltaan patoon. Ensimmäisen kuuden toimintavuoden aikana rikastushiekka-alueen selkeytysaltaana käytetään Rautuvaarassa nykyisin olemassa olevaa eteläistä allasta. Tämän jälkeen eteläosaan rakennetaan uusi selkeytysallas. Altaan pohjalle ei rakenneta pohjarakenteita. Selkeytysaltaan vedet ovat puhtaita vesiä, jotka johdetaan Muonionjokeen.
Vesivarastoallas rakennetaan Hannukaiseen Kivivuopionojan laaksoon patoamalla alue etelä- ja länsipuolelta. Altaan pohjalle ei rakenneta pohjarakenteita. Vesivarastoaltaan pohjois- ja itäpuolelle rakennetaan katkaisuojat, joilla vähennetään ulkopuolisten valumavesien pääsyä
altaaseen.

Miten ja milloin sivukivikasat maisemoidaan?
Maria Mäntylä: Sivukivialueet on suunniteltu suljettavan lopullisesti viiden vuoden aikana toiminnan päättymisestä. Sivukivialueita aletaan kuitenkin maisemoida jo toiminta-aikana, heti kun mahdollista. Tarkan ajankohdan määrittäminen tässä vaiheessa suunnittelua on hankalaa. Maisemoinnin aikataulu tarkentuu sitä mukaa, kun kaivoksen muutkin suunnitelmat tarkentuvat.

Miksi melumallinnoksessa ei ole esitetty kippauspaikkaa läjitysalueen pohjoispuolelle?
Jyrki Törmänen: Se on laitettu pahimman tilanteen mukaisesti lähimmäksi asukkaita, jotta saadaan pahin mahdollinen tilanne mallinnettua.

Monellako autolla melu- ja pölymallinnokset ovat tehty?
Jyrki Törmänen: Automäärät ovat mallinnettu melumallinnukseen 10 autoa/reitti. Reittejä on tuotannon aikana useita. Pölymallinnuksessa on käytetty viisi autoa läjitysaluetta kohden.

Usein kysytyt kysymykset -osiosta löydät lisää kysymyksiä ja vastauksia kaivossuunnitelmiin.