uutiset

Koerikastus: Ksantaattien haitallisten vaikutusten tasot alittuvat selvästi

to 15. maaliskuuta 2018 07.59.00

Kemikaalien kulutus Hannukainen Miningin kaivoshankkeessa on laskettu uudelleen vuoden 2017 Geologian tutkimuskeskuksen suorittaman koerikastuksen tuloksien avulla.
Saatujen tulosten perusteella ksantaattien pitoisuus olisi purkuvesissä suurimmillaan alle 1 µg/l, jolloin voidaan todeta, että haitallisten vaikutusten tasot alittuvat selvästi.
Kylmyyteen liittyvien hajoamisepävarmuuksien täydelliseksi poissulkemiseksi selkeytysaltaalta lähtevän veden ksantaattipitoisuus laskettiin täysin ilman hajoamista, joten esitetty arvio on erittäin konservatiivinen.
- Rautuvaaran selkeytysaltaasta lähtevän veden arvioitu suurin ksantaattipitoisuus 0,02 mg/l, on selvästi pienempi kuin ksantaattien haitalliset pitoisuudet vesieliöstölle. Tämä pitoisuus on siis konservatiivinen laskelma täysin ilman hajoamisreaktioita ja altaan minimaalisessa täyttötilanteessa eli minimalistisella viipymäajalla.
- Tornion- ja Muonionjoessa ksantaattipitoisuus jää alle 1 µg/l myös harvinaisessa hetkellisessä alivirtaamatilanteessa (11 m3/s). Lisäksi ksantaatin hajoamista tapahtuu jo rikastushiekka-alueilla, mikä pienentää edellä mainittuja pitoisuuksia entisestään, ympäristöinsinööri Maria Mäntylä taustoittaa.
Rikastuksen eri vaiheissa käytettiin kolmea ksantaattia, jotka jakautuivat eri osaprosesseihin:*
• Natriumisobutyyliksantaatti (SIBX), 364 g/t
• Kaliumamyyliksantaatti (PAX), 200 g/t
• Natriumetyyliksantaatti (SEX), 6 g/t
Itä-Suomen yliopisto on 2017 suorittanut kokeellisia mittauksia rikastusjäännöksestä erottuvalle vedelle. Ksantaattipitoisuudet analysoitiin myös kaikista osaprosessien jäännöksistä.
- Hannukaisen kaivoshankkeen rikastuksessa tullaan käyttämään eri ksantaatteja noin 3705 tonnia vuodessa, Mäntylä sanoo.

Miksi ksantaatteja käytetään kaivoksissa?

  • Ksantaatteja käytetään laajasti kaivosteollisuudessa. Ksantaattien käyttöä voidaan pitää eräänä nykyaikaisen kaivosteollisuuden toiminnan kulmakivistä.
  • Ksantaatit ovat ns. ionisia kerääjiä, joita hyödynnetään vaahdotusprosessissa arvoaineiden erotuksessa.
  • Ksantaatit saa vaahdotusprosessissa metallit tarttumaan kupliin, jolloin ksantaatti metalleineen nousee ilmakuplien mukana veden pinnalle ja arvoaineet sisältävä vaahto kerätään talteen.
  • Ksantaatit poistuvat prosessista suurelta osin rikasteeseen, eivät jäteveteen. Pienet ksantaattijäämät ovat kuitenkin mahdollisia myös rikastushiekka-altaille purettavassa lietteessä. Jäämät pienenevät edelleen rikastushiekka- ja selkeytysaltailla sekä hajoamisen että laimenemisen seurauksena.

    * Uutiseen täsmennetty koerikastuksessa käytettyjen ksantaattien määrän selitystä sekä korjattu vuosittainen kokonaiskäyttömäärä.