uutiset

Vääriä mielikuvia ja asiavirheitä kaivoshanketta vastustavalla videolla

ma 4. marraskuuta 2019 16.04.00

Muun muassa Pro Ylläs, Ylläksen ystävät Yyry ry sekä Kansalaisten kaivosvaltuuskunta pyytävät osallistumaan toimintaansa videolla, joka sisältää lukuisia virheitä. Videolle on haastateltu kunnanvaltuutettua, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markus Kiiliä. Kiili ei ole kyläyhdistyksen puheenjohtaja, vaan Äkäslompolon kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Eveliina Niva. Videolla esitetään myös paljon muita väitteitä ja mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa:

  • Hannukaiseen ei tule rautamalmikaivos, vaan monimetallikaivos, josta raudan lisäksi louhitaan kuparia ja kultaa. Pelkästään kuparin osuus kattaa puolet tuotantokustannuksista.
  • Hannukaisen kaivoshanke ei uhkaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.
  • Hannukaisen kaivos ei tule 5 kilometrin päähän Äkäslompolon keskustasta, vaan esimerkiksi Fonectan reittihaun mukaan kaivosalueelta on matkaa autolla 12,41 km Jounin kaupalle. Arvioitu matka-aika on 13 minuuttia.
  • Videolla Kiili kertoo, että alueen asukkaat alkoivat vastustaa kaivosta siinä vaiheessa, kun selvisi, että louhintamäärä on 20-kertainen vanhaan kaivokseen verrattuna. Kiili kuitenkin unohti mainita, että kaivoksen naapureiksi jäävät, paikalliset ja ympärivuotisesti alueella asuvat kannattavat kaivosta.
  • Selvennettäköön, että kaivospiirin koko on 29 neliökilometriä ja kaivoksen varsinainen toiminta-alue Hannukaisessa ja Rautuvaarassa yhteenlaskettuna on noin 22 neliökilometriä. Eli kaivoksen toiminta-alue on pienempi kuin Äkäslompolo, Yllästunturi ja Ylläsjärvi yhteensä.
  • Videolla kerrottiin, että lounaistuuli tuo kaivospölyt Äkäslompoloon, eikä siellä kaivoksen tulon jälkeen ole enää valkoisia hankia. Tämä on turha pelko, sillä tänä päivänä kaivosten pölynhallintaan on käytössä useita keinoja. Siksi kaivosten ympäristössä ei esiinny juurikaan pölyhaittoja. Asiaa voi tarkistella ihan omin silmin, kun käy astelemassa esimerkiksi Kevitsan, Sotkamon tai vaikka Jällivaarassa sijaitsevan Aitikin avolouhosten ympäristössä. Lisäksi alueella toiminnassa olevan säähavaintoaseman tulokset osoittavat, että vallitseva tuulen suunta on etelästä.
  • Videolla väitetään, että laskemme jätevesiä Natura-vesistöön. Kaikki alueellamme syntyvät jätevedet käsitellään. Suurimman osan vesistä käytämme omassa toiminnassamme. Se vesi, mikä jää yli viedään vesienkäsittelyn kautta selkeytysaltaaseen ja sen jälkeen vasta purkuputkea pitkin Muonionjokeen.
  • Videolla myös kerrotaan, että Ylläs menettäisi kaivoksen myötä luontomatkailun. Tätä väitettä emme ymmärrä, sillä kaivostoiminta ja matkailu mahtuvat samalle paikkakunnalle. Tästä on lukuisia toteutuneita esimerkkejä, kuten Kittilä ja Sotkamo.

Esimerkiksi Sotkamossa vuonna 2018 ympärivuotisten rekisteröityjen yöpymisten määrä on yli kaksinkertainen Kolariin verrattuna ja Sotkamon kesämatkailijoiden määrä on yli kuusinkertainen Kolariin verrattuna. Sotkamossa toimii kolme kaivosta, kuten Sotkamo Silver, Mondo Minerals ja Terrafame. Tuoreen tiedon mukaan Sotkamo alentaa veroprosenttiaan roimasti, mikä tietää keskituloiselle yli 500 euroa vuodessa lisää rahaa (Lähde: Taloussanomat 29.10.2019)
Kaiken lisäksi Sotkamon luontomatkailualueet ovat yhtä kaukana lähimmästä kaivoksesta kuin Ylläs on Hannukaisen kaivoksesta.

Kaivokset ovat Pohjois-Suomelle tärkeitä, kuten matkailukin. Lapissa kaivostoiminnan ja liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys on ollut voimakkaasti kasvavaa. Esimerkiksi vuonna 2017 Lapin kaivosten liikevaihto oli 539 M€ ja suora henkilötyövaikutus 1610. Lisäksi Lapin kaivokset työllistävät välillisesti satoja ja jopa tuhansia ihmisiä. Lapin kaivokset ovat myös synnyttäneet uusia yrityksiä Lappiin ja tuoneet elinvoimaa toimialueilleen. (Lähde: Lapin liitto, Lapin suhdannekatsaus 2018; Tilastokeskus)
Se ei ole merkityksetöntä.