Julkaistu: 16 helmikuun, 2021
Hannukainen Miningin aluetalousselvitys herättää keskustelua, mikä on hienoa asia. Kolariin uudelleen avattava kaivos on yhteinen asiamme ja haluamme, että kaivoksen avaamispäätös tehdään faktaperusteiseen tietoon pohjaten, eikä yksittäisten ihmisten mielipiteisiin ja näkemyseroihin. Haluamme korjata muutamia yrityksestämme ilmaistuja vääriä tietoja:
- Hannukainen Mining on täysin kotimainen kaivosyhtiö. Hannukaisen kaivoksesta syntyviä tuloja ei siis tilitetä ulkomaille. Mikäli kaivos saa luvat ja se päädytään avaamaan, tullaan osa malmirikasteesta myymään ja käyttämään Suomessa, mikä osaltaan lisää ja vahvistaa suomalaisen teollisuuden omavaraisuutta, kotimaisuutta ja myös verokertymiä.
- Hannukainen Mining Oy:tä ei omista ulkomailla asuvat ihmiset tai yritykset. Hannukainen Miningin omistaa kolarilainen perheyritys, Tapojärvi Oy.
- Hannukainen Mining tai Tapojärvi eivät myy palveluitaan suoraan kuluttajille, vaan tekevät yritysten välistä kauppaa. Yritysten välisestä kaupasta muodostuu arvonlisää, josta maksetaan veroja. Esimerkiksi vuonna 2020 Tapojärvi maksoi arvonlisäveroa 9 miljoonaa euroa ja ennakkoveroja on maksettu 1,5 miljoonaa euroa. Samaisena vuonna Tapojärvi ei ole saanut alv-palautuksia, vaan jokainen kuukausi on ollut maksua.
- Tapojärvi Oy:ssä ja Hannukainen Miningilla oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 551 työntekijää, joista 74 % asuu Oulun pohjoispuolella ja 21 % asuu Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Loput 5 prosenttia sijoittuvat muun muassa Savoon, Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Työntekijämme maksavat veronsa Suomeen ja käyttävät ansiotulojaan pääosin Suomessa.
- Aluetalousselvityksessä esitetty arvonlisäverokertymän summa kaivoksen elinkaaren aikana (30 vuotta) on iso, koska se koostuu 1 755 toimialakohteesta, jotka sisältävät lukuisia yrityksiä ja näistä kaikista kertyy arvonlisäveroa.
- Selvityksessä ei arvioitu mistä työvoima tulee Hannukaisen kaivokseen. Selvityksen tarkastelun näkökulma oli Hannukaisen toiminnasta syntyvät aluetaloudelliset vaikutukset. Selvityksessä ei ole myöskään sanottu, että verokertymä olisi kokonaan uutta kertymää, vaan se on seurausta Hannukaisen toiminnasta. Kun Hannukaisen kaivos avautuu, sinne tulee uusia työpaikkoja. Kun esimerkiksi Espoosta henkilö muuttaa työn perässä Kolariin, ei se tarkoita, että se olisi muuttopaikkakunnalta pois. Todennäköisesti etelästä pohjoiseen muuttaneen henkilön entiseen työpaikkaan tulee joku hänen tilalleen, joka saa palkkaa, ostaa ruokaa ja käyttää alueellisia palveluita edelleen.
- Kaivoshankkeesta aiheutuu sekä suoria että välillisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Halusimme hankkeemme pohjautuvan mallinnukseen, joka perustuu mitattavissa ja todennettavissa olevaan dataan ja tieteellisesti todennettuun ja validoituun mallinnusmenetelmään. Aluetalousselvityksemme perustuu toimialojen välisiin rahamääräisesti mitattuihin Suomen virallisten tilastojen mukaisiin vuorovaikutussuhteisiin ja niistä johdettuihin kysyntäimpulsseihin. Kolarin aluetaloudellinen arviointi vuodelta 2017 perustui Gaian tekemänä yrityksille suunnatun kyselyn tuloksiin, jossa yrityksiltä kysyttiin, miten sen mielestä ko. yrityksen liikevaihto muuttuu, jos kaivoshanke toteutuu.
- Aluetalousselvitys on kirjoitettu suomeksi ja se on julkisesti luettavissa verkkosivuillamme. Tiedostamme, että kaivokseen liittyvät asiakirjat voivat joskus tuntua vaikeasti ymmärrettäviltä, mutta autamme mielellämme tiedon avaamisessa. Jatkossa vastaamme aluetalousselvitykseen liittyviin kysymyksiin suorien yhteydenottojen kautta. Palvelemme arkisin kello 8-16.
Kaivoshankkeellamme ei ole mitään salattavaa, eikä tarvetta johtaa ketään harhaan.
Jaana Koivumaa, hankejohtaja
Mari Pilventö, toimitusjohtaja
Hannukainen Mining Oy
