EDELLINEN
Vastine: Onko Hannukaisen luvut laskettu oikein?
Hannukaisen kaivoshankkeen aluetalousvaikutuksia on mallinnettu syksyn aikana. Selvityksen mukaan Kolarin vanhan kaivosalueen uudelleen avaaminen on kansantaloudellisesti erittäin merkittävä sekä alueellisella että paikallisella tasolla. Kotimaisen kaivoksen vaikutukset tulevat näkymään Suomelle lisääntyvinä työpaikkoina, bruttokansantuotteen kasvuna ja mittavina verotuloina. Paikallisesti kaivos vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja lisää työllisyyttä Pohjois-Suomeen.
Hannukaisen kaivos luo elinkaarensa aikana kumulatiivisesti vuoteen 2044 mennessä Suomeen 35 264 henkilötyövuotta. Jaettaessa vaikutukset koko tarkasteluajanjaksolle, tarkoittaisi se noin 1 175 työpaikkaa koko arvoketjussa.
– Hannukaisen suorien työpaikkojen osuus tästä on rakennusaikana 500 työpaikkaa ja tuotannon aikana 300 työpaikkaa. Aluetalousselvityksen lähtötiedoissa olemme arvioineet, että noin puolet työntekijöistä olisi kolarilaisia tai asuisi Kolarissa, Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa taustoittaa.
Rambollin tuottaman aluetalousselvityksen mukaan Hannukaisen kaivos synnyttää uutta liikevaihtoa kokonaisuudessaan noin 9 644 miljoonaa euroa, josta vajaa puolet kohdistuisi Länsi-Lappiin eli Enontekiölle, Muonioon, Kittilään, Kolariin, Pelloon ja Ylitorniolle. Kaivoshanke kasvattaisi Länsi-Lapin bruttokansantuotetta 10,7 prosenttia.
Aluetalousselvityksen taustatietona on käytetty konservatiivisia rikasteiden ja metallien hintoja. Hannukaisen tuottama rautarikaste on premium-laatua, jonka suhteen maailmalla ei ole samalla tavalla kilpailua kuin peruslaatuisesta rautarikasteesta Fe 62 %.
– Mikäli aluetalousselvitys olisi laskettu nykyhinnan tai premium-laadun mukaan, olisivat luvut erilaiset. Tällä hetkellä peruslaatuisen 62% rautarikasteen hinta maailmalla on noin 170 USD/t, kun tässä selvityksessä hintana on käytetty 80 USD/t, Koivumaa täsmentää.
Aluetalousvaikutusten laskenta kattaa hankkeen kaikki vaiheet suunnittelusta rakentamiseen ja tuotantoon. Elinkaariajaksi on laskettu 30 vuotta ajanjaksolla 2014-2044.
Kolarin verotulot kasvaisivat viidenneksellä kaivoksen tuotannon aikana
Tarkasteluajanjakson aikana kertyy verotuloja yhteensä 1 545 miljoonaa euroa.
Verotulojen kokonaisuudesta yhteensä 72 miljoonaa euroa tilitetään Kolariin ja 125 miljoonaa euroa Länsi-Lappiin, 212 miljoonaa euroa tilitetään kuntiin muualle Suomeen ja 1 208 miljoonaa euroa valtiolle.
Kaivoshankkeen rakentaminen on arvioitu käynnistyvän vuonna 2023. Rakentamisen aikaisia verotuloja kertyy Kolarissa tapahtuvasta liiketoiminnasta noin 23 miljoonaa euroa, näistä 8 miljoonaa maksetaan Kolarin kunnalle kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöveroina.
Rakennusaikana Hannukaisen kaivoksen suurin yksittäinen veromuoto Suomessa on arvonlisävero, mikä kattaa 47 prosenttia kaikista verotuloista rakentamisen aikana. Arvonlisäverot tilittävät valtiolle lopullisten tuotteiden ja palveluiden myyjät.
Tuotannon aikana verokertymät ovat noin 30 miljoonaa euroa vuosittain Kolarissa, kun tuotantoajan verotulot jaetaan tasaisesti koko ajalle.
Yhteisöveroista noin 1/3 osa tilitetään kunnille ja 2/3 osaa valtiolle. Keskimäärin tämä tarkoittaa noin 3,3 miljoonaa suurempia verotuloja vuosittain Kolarin kuntaan verrattuna nykyiseen tilanteeseen (Kolarin tilinpäätös 2019, verotuloja kertyi yhteensä 15,1 M€/vuosi).
Mittavat kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja kokonaistuotokseen
Uudelleen avattava kaivos synnyttää mittavia vaikutuksia myös tuotannon ja kulutuksen arvoketjuissa. Aluetalousselvityksen mukaan Hannukaisen kaivos tuo mittavat kerrannaisvaikutukset muun muassa Suomen ja Länsi-Lapin alueen teollisuuden sekä kuljetus- ja varastointi toimialan työllisyyteen ja kokonaistuotokseen.
Kolarissa kerrannaisvaikutukset kohdistuvat pääosin tukku- ja vähittäiskauppaan sekä teollisuuteen.
Hannukaisen kaivoksen aluetalousvaikutuksista esimerkiksi matkailutoimialaan kohdistuu kerrannaisvaikutuksia keskimäärin 16 uutta kokoaikaista työpaikkaa ja vuosittaista uutta liikevaihtoa 1,5 miljoonaa euroa Kolarissa. Koko Suomen tasolla uusia matkailualan työpaikkoja muodostuu 86 työpaikkaa ja liikevaihtoa 13,5 miljoonaa euroa.
Hannukaisen kaivoshankkeen aluetalousselvityksen toteuttajana on toiminut Ramboll. Mallinnus perustuu toimialojen välisiin rahamääräisesti mitattuihin Suomen virallisten tilastojen mukaisiin vuorovaikutussuhteisiin ja niistä johdettuihin kysyntäimpulsseihin.
– Aluetalousselvityksen lähestymistapa on tehty resurssivirtamallilla, joka on kehitetty Rambollin ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä 2013-2015. Samalla resurssivirtamallilla on tehty Valtioneuvoston maaliskuussa 2020 julkaisema ”Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus”, Jaana Koivumaa sanoo.
