Tietopankki

Vastaus:

Haihduttaminen on ollut vaihtoehtona vesienkäsittelyn toteutusvaihtoehtoja mietittäessä. Haihdutus tippui kuitenkin nopeasti pois eri vaihtoehtojen joukosta sen epäkäytännöllisyyden sekä siihen tarvittavan suuren energiamäärän vuoksi. Hannukaisessa vuoden keskilämpötila on matala ja talvi pitkä, mikä lisää haihdutukseen käytettävän energian tarvetta. Hannukaisen toiminnan aikana purettavien vesien määrä vaihtelee. Puhutaan miljoonista kuutioista purettavaa vettä vuosittain, joten tällaisten vesimäärien haihduttaminen vaatisi todella paljon energiaa.

Vastaus:

Sellaiset tiedot, joilla on merkitystä ympäristö- ja vesiluvan myöntämiselle ovat julkisia ja ne asiat avasimme meidän lupahakemuksessa myös koerikastusraportin osalta. Koerikastusraporttimme sisältää myös paljon sellaista tietoa, jolla on yrityksellemme taloudellista arvoa. Sen vuoksi halusimme salata raportin. Raportti on kuitenkin ollut viranomaisten käytettävissä kokonaisuudessaan. Julkaisimme raportin 17.8.2020 myös nettisivuillemme.

Vastaus:

Automäärät ovat mallinnettu melumallinnokseen kymmenen kiviautoa/reitti. Reittejä on tuotannon aikana useita. Pölymallinnoksessa on käytetty viisi kiviautoa läjitysaluetta kohden.

Vastaus:

Kippauspaikka on laitettu pahimman tilanteen mukaisesti lähimmäksi asukkaita, jotta saadaan pahin mahdollinen tilanne mallinnettua.

Vastaus:

200-300M€ on arvioitu alkuinvestointien määrä. Northlandin esittämä 1,15 miljardi dollaria sisälsi myös Ruotsiin suunnitellut hankkeet. Kun summasta vähennetään Ruotsin louhokset, rikastamot ja pelletöintitehtaat, päästään ilmoittamaamme 200-300miljoonaan euroon. Investointien suuruuksia vertailtaessa on myös hyvä erottaa alku- ja kokonaisinvestointi toisistaan. Alkuinvestoinnilla tarkoitetaan sitä investointia, jolla päästään suunniteltuun tuotantokapasiteettiin.

Vastaus:

Suunniteltu kaivos on monimetallikaivos, mistä saadaan talteen rautaa, kultaa ja kuparia. Kullan ja kuparin talteenotto puhdistaa rautarikasteen. Tästä syystä saadaan melkein rikkivapaa rautarikaste, mikä on markkinoiden peruslaatua huomattavasti parempi tuote. Lisäksi kulta- ja kuparirikasteen tuotto kattaa noin puolet tuotantokustannuksista.
Malmia on inventoitu tällä hetkellä olevan noin 20 vuodeksi 6-6,5 miljoonan tonnin vuosilouhintavauhdilla. Suunnitellulla kuuden miljoonan tonnin vuosilouhintamäärällä valmista rautarikastetta syntyisi noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa, kupari-kultarikastetta puolestaan noin 40 000 tonnia vuodessa.
Olemme arvioineet vuosittaiseksi liikevaihdoksi noin 220 miljoonaa euroa. Kaivos työllistää 300 henkilöä ja tuo lisää elinvoimaa Lappiin.

Vastaus:

Räjäytyksissä tukeudumme uusimpaan teknologiaan, jolla minimoidaan räjäytysten melu- ja pölyhaitat sekä turvallisuusriskit. Lisäksi räjäytykset keskitetään vain tietyille ajankohdille, jolloin tehdään kerralla mahdollisimman ison kentän irrotus. Räjäytysajankohdista viestitään huolellisesti ja ne vakiinnutetaan niin, että ympäristössä pystytään varautumaan niihin. Räjäytyksiä on tuotannon aikana 1 – 2 kertaa viikossa päiväsaikaan.

Vastaus:

Ylläksen huipulta on kaivosalueelle matkaa linnuntietä noin kymmenen kilometriä. Kolarin kuntakeskukseen matkaa kertyy 25 kilometriä.

Vastaus:

Ylläksen huipulta katsottaessa näkyy ainakin kolme kaivosaluetta, mutta silti Ylläs on kasvanut ja kehittynyt luontomatkailukohteena. Myös Tilastokeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen lukumäärä on kehittynyt Kolarissa.
Uskomme, että Kolarin kuntaan mahtuu useita elinkeinoja tulevaisuudessakin. Olemme tehneet alusta alkaen yhteistyötä matkailualan edustajien kanssa, ja kartoittaneet yhdessä meidän kummankin kannalta parhaita ratkaisuja.
Esimerkkinä matkailun ja teollisuuden toisiaan tukevasta vaikutuksesta on alueen junarata: kaivosta varten aikanaan rakennettu junarata palvelee tällä hetkellä enemmän turisteja kuin teollisuutta. Rataan tulevat parannukset, mahdollisesti sähköistys, auttavat jatkossa myös matkailun tarpeita.

Vastaus:

Olemme kiinnittäneet vesistöihin poikkeuksellisen huolellisesta huomiota nyt suunnitteluvaiheessa, ja toimiva ja puhdas vesihuolto on yksi painopistealueistamme. Äkäsjoki ja sen latvavesistöt jäävät ilman kuormitusta eli niihin ei johdeta kaivokselta vesiä.
Hannukaisen kaivosalueen vesienkäsittelyn tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla haitallisten aineiden pitoisuudet saadaan niin pieniksi, että niiden merkitys olisi olematon. Vesienkäsittelyä testataan, pilotoidaan, tutkitaan ja kehitetään niin kauan, että voidaan olla varmoja, että kaivoksen purkuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle.
Vesienkäsittelyn suunnittelun perustana on mahdollisimman pieni tuoreveden käyttömäärä, ja prosessivesien kierrätys rikastamon sisällä selkeytyksen ja sakeutuksen avulla. Lisäksi kierrätystä lisätään niin, että rikastehiekka-altaan vedestä valmistetaan käänteisosmoositekniikalla uudelleen käyttöön tuorevettä.
Konsentraattivirtaukseen väkevöitynyt sulfaatti stabiloidaan geopolymeerin avulla kiinteään, pysyvään muotoon.
Tällä pystytään minimoimaan Muonionjokeen laskettavien purkuvesien määrää sekä kuormitus.