EDELLINEN
Jyrki Törmänen on nimitetty Hannukainen Miningin suunnittelupäälliköksi
Hannukainen Miningin, Kolarin kaivoksen, ensimmäinen tupailta järjestettiin torstaina 24. marraskuuta Kolariin suunnitellun kaivosalueen maanomistajille. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 21 henkilöä, joista 15 oli maanomistajia tai heidän edustajiaan.
Tilaisuuden aluksi Hannukaisen kaivosinsinööri Jyrki Törmänen esitteli kaivoshankkeen nykytilannetta, jonka jälkeen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Ossi Leinonen kertoi maanomistajiin liittyvistä oikeuksista, kaivoksen vaikutuksista lähialueisiin, asianosaisuudesta sekä maanomistajakorvauksista.
Ossi Leinosen mukaan Kolarin kaivoksen kaivoslupapäätös tehdään vuoden 2023 aikana, ellei ilmene lisäselvitysten tarpeita.
– Tällä hetkellä Hannukaisen kaivokseen liittyviä maanomistajakorvauksia ei voida maksaa. Maanomistajat alkavat saada korvauksia siinä vaiheessa, kun kaivoslupa saa lainvoiman, Leinonen kertoi.
Tupaillassa nousi esiin lupakäsittelyiden pitkät ajat sekä valitusten vaikutus toimintaan ja korvauksiin. Jo nyt on ollut nähtävillä, että valitusten kautta suurin haitta kohdistuu maanomistajiin ja alueen lähellä oleviin yrityksiin.
Esimerkiksi Hannukainen Miningin Sivakan alue sai malminetsintälupapäätöksen. Yksi valitti päätöksestä, joten malminetsintäkorvauksia ei voida maksaa ennen kuin asia on käsitelty hallintotuomioistuimissa ja malminetsintälupapäätös todetaan lainvoimaiseksi.
Tupaillassa nousi esiin myös Kolarin kaivoshankkeen suunnitellun kaivosalueen välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt ja yritystoiminta, joihin hitaat lupakäytännöt ja niistä tehtävät valitukset vaikuttavat vuosien ja jopa vuosikymmenien ajan.
Matkailu- ja ravintolapalveluita tuottava yrittäjä ja maanomistaja Matti Hirvasoja on yksi heistä, joka odottaa kaivoksen lupa-asiaan ratkaisua. Hannukaisen malmion sijainnin vuoksi Hirvasoja on joutunut tilanteeseen, missä yritystoimintaa ei voi tehdä entiseen tapaan.
– Olin 47-vuotias, kun kaivoksen hankesuunnitelmat käynnistyivät. Olen kohta 65-vuotias, mutta edelleen olen tässä samassa tilanteessa. En voi investoida yritystoimintaan mahdollisesti alkavan kaivostoiminnan vuoksi. On myös ymmärrettävää, ettei kaivosyhtiön ole järkevää lunastaa kiinteistöjä, koska sekään ei tiedä saako kaivos tarvitsemiaan lupia. Onko mitään keinoa, miten kaivoksen aiheuttama haitta korvattaisiin ennen kaivoksen avaamista, Hirvasoja kysyi tupaillassa.
Kaivosasiantuntija Ossi Leinonen pitää Hirvasojan ja monien muiden maanomistajien tilannetta valitettavana, mutta oikeutta hankeajan haitankorvaukseen ei ole. Sitä ei ole tulossa myöskään uuteen kaivoslakiin.
– Kun on esiintymä, joka saattaisi tulla tuotantoon, niin kyllä se vieressä oleville voi aiheuttaa haittaa, eikä sitä kukaan korvaa. Se, missä esiintymä sijaitsee, sille ei vaan voi mitään, Leinonen painottaa.
Maanomistaja Timo Friman pitää tilannetta varsin epäoikeudenmukaisena. Suomessa kaivoshankkeita ei ole useita ja siksi valtion tulisikin etsiä ratkaisu, jolla lupaprosesseja voitaisiin nopeuttaa.
– Jos kyseessä olisi korona, Matti olisi jo saanut tukea. On kohtuutonta, jos valitusprosessin annetaan venyttää vielä edelleen korvausten saamista, Friman kommentoi.
Tupaillassa käytiin keskusteluita myös sivukivien hyödyntämisestä, Euroopan huoltovarmuudesta ja Suomen omavaraisuudesta, työllisyyskoulutuksista ja kaivoksen taloudellisista vaikutuksista. Tupaillassa nousi esiin myös Hannukainen Miningin kotimaisuusaste ja kaivostoiminnan mahdolliset kiertotalousratkaisut.