Generic filters
Exact matches only

Ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan kaikin tavoin

Kaivostoiminnasta syntyy aina ympäristövaikutuksia. Hannukaisen kaivoksen uudelleen avaamisessa on pyritty löytämään ympäristöä vähiten kuormittavat vaihtoehdot.

  • Räjäytykset keskitetään tietyille ajankohdille ja niistä viestitään huolellisesti. Räjäytyksiä on tuotannon aikana 1 – 2 kertaa viikossa päiväsaikaan.
  • Murskaamo sijoitetaan maan alle Hannukaiseen. Näin pöly, tärinä- ja meluhaitat pienenevät oleellisesti.
  • Uusi rikastamo rakennetaan Rautuvaaraan, maantien ja rautatien väliselle alueelle. Tämän ansiosta sekä Niesa- että Äkäsjoen vesistöt säilyvät koskemattomina.
  • Rikastushiekan varastointi sijoitetaan Rautuvaaran olemassa olevalle rikastushiekka-altaan alueelle.
  • Malmi kuljetetaan rikastamolle katetulla hihnakuljettimella. Hihnakuljettimen sijoittamisessa maastoon on huomioitu porojen esteetön kulkeminen vanhoilla reiteillään.
  • Malmin päällä olevat sivukivimassat ja poistettavat maamassat sijoitetaan eriteltyinä Hannukaisen ja Kuervitikon välimaastoon. Alueet ovat tarkasti suunniteltu alavimmille alueille ja pohjaveden virtaussuunnat huomioiden.
  • Sivukivikasojen yläpinnat jäävät ympäröivän maaston korkeusaseman alapuolelle. Maa-aines käytetään kaivoksen sulkemisen yhteydessä maisemointiin. Maisemointia tehdään sitä mukaa, kun alueet jäävät pois käytöstä.
  • Kaivoksen sivukivien läjitysalueiden pohja- ja pintarakenteissa pyritään käyttämään teollisuuden sivuvirtojen materiaaleja mahdollisimman paljon.
  • Kaikki kaivostoiminnassa syntyvät vedet käsitellään puhdistusprosessissa ja puhdistetut vedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen putkessa Muonionjokeen.

Kaivostoiminnalla vähäinen merkitys alueen äänitasoihin

Kaivostoiminnassa syntyy monenlaisia ääniä. Melua aiheutuu räjäytyksistä, louhinnasta, murskauksesta ja liikenteestä. Jotta voimme minimoida kaivostoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, mittasimme Hannukaisen kaivoksen ja sen lähialueen ympäristömelua ja tärinää koelouhinnan aikana 11.7. – 14.9.2017. Ääniseurantaa tehtiin osin jo ennen kuin työt alkoivat, jotta saatiin todennettua myös taustamelu. Kaivostoiminnan vaikutusta alueen äänitasoihin tarkasteltiin niiden päivien osalta, jolloin alueella oli räjäytyksiä, malmia kuljetettiin ja malmia läjitettiin kaivosalueella.

Kaivosalueen työskentelyn äänet, räjäytyksen merkkiääni sekä itse räjäytys olivat selkäesti kuultavissa mittauspisteellä MP1, mikä sijaitsi lähimpänä koelouhosta. Myös mittauspisteellä MP2 nämä äänet ovat kuultavissa, joskin vaimeampina.
Räjäytyksen äänet kuuluvat vaihtelevasti mittauspisteillä MP3, MP4 ja MP5. Näissä pisteissä räjäytyksen äänet peittyvät toisinaan muun muassa liikenteen ääniin ja tuuleen. Muilla mittauspisteillä räjäytysten ääniä ei pystytty erottamaan taustamelusta.
Kaiken kaikkiaan mittaustulosten perusteella kaivostoiminnan merkitys alueen äänitasoihin ei ole merkittävä.

Melu- ja tärinämittausta tehtiin koelouhinnan aikana kiinteistöjen lähellä

Toiminnan alkaessa tulemme tarkkailemaan laskeumaa

Tyypillisesti kaivostoiminnassa hiukkaspäästöjä aiheuttavat raskas liikenne ja työkoneet, malmin ja sivukiven louhinta, lastaus ja murskaus sekä rikastushiekan varastointi.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta on mitattu Hannukaisessa ja Rautuvaarassa jatkuvatoimisilla automaattisilla analysaattoreilla. Näytteenotto tapahtui mittauskoppien katolla olevista sondeista noin neljän metrin korkeudelta. Mittaustulosten tarkasteluja ja tulkintaa varten molemmissa mittauskohteissa mitattiin lisäksi tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ulkoilman painetta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta sekä sademäärää.
Mittausten tavoitteena oli kartoittaa ilmanlaadun perustila Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoskohteissa ennen mahdollista uuden kaivostoiminnan aloitusta. Myös koetoiminnan aikana mitattiin pölyn leviämistä.

Sivukivikasojen osalta pölypäästöt tulevat keskittymään kesäaikaan, koska talvisin ne ovat lumen peitossa. Kesäaikaan tulevia pölypäästöjä pyritään minimoimaan läjitettävän materiaalin riittävän karkealla kokojakaumalla ja kasteluin. Lisäksi pölypäästöjä voidaan minimoida siten, että sivukivialueen valmiiksi tullut osa maisemoidaan.

Räjäytysten yhteydessä syntyy lämpöä, jonka vaikutuksesta lumi sulaa sitoen samalla pölyä. Räjäytysten yhteydessä syntyvät pölymäärät ovat kaivoksen kokonaismittakaavassa suhteellisen pieniä ja ne ajoittuvat lyhyelle ajalle kerrallaan. Niiden osuus kokonaispölypäästöistä on pieni.
Pölyntorjuntakeinot tulevat tarkentumaan suunnittelutyön edetessä ja tuotannon aikana.

Koelouhinnan aikana rakennuksissa ei havaittu tärinää

Tärinää mitattiin räjäytysten aikana jatkuvatoimisesti viidessä mittauspisteessä. Mittaukset tehtiin 3D-tärinämittareilla. Mittarit asennettiin asuinrakennusten perustukseen.

Tärinätulokset vaihtelivat 2,0 ja 12 mm/s välillä. Äänidatan perusteella tärinä syntyi mittauspisteen läheisyydessä normaaleista asumiseen ja elämiseen liittyvistä toiminnoista.

Räjäytysten aikana tärinä oli alle 2 mm/s kaikissa mittauspisteissä. Ensimmäinen räjäytys tehtiin koelouhoksella VE2, minkä etäisyys mittauspisteestä MP2 oli 690 metriä ja mittauspisteestä MP12 1800 metriä. Muut räjäytykset tehtiin koelouhoksella VE3, minkä etäisyys mittauspisteestä MP2 oli 830 metriä ja mittauspisteeltä MP12 1600 metriä.

Rakennuksissa ei havaittu räjäytysten aiheuttamaa tärinää.

Katso tästä video koelouhinnan yhteydessä tehdystä räjäytyksestä:

Revontulevat näkyvät kaivostoiminnasta huolimatta

Hannukaisen kaivosalueen toimintojen valaistuksesta ei ole vielä suunnitelmia, joten valaistuksen maisemavaikutusten arviointi perustuu oletukseen valaistuksen sijainnista ja voimakkuudesta. Kaivoshankkeeseen liittyvillä alueilla valaistustarvetta on teollisuusalueilla sekä kulloinkin louhittavalla alueella ympäri vuorokauden.

Kaivosalueella valaistus kohdennetaan kaivettavalle alueelle, joten valoa hajautuu vain vähän muualle ympäristöön tai taivaalle.

Valaistus vaikuttaa maisemassa varsinaisen kaivosalueen sekä sen välittömän lähiympäristön lisäksi muutoksena kaukomaisemassa pimeään aikaan. Esimerkiksi Yllästunturille näkyvä Rautuvaaran ja Hannukaisen alueiden valaistus näkyy uusina valopisteinä muutoin melko pimeässä maisemassa.

Kaivoksen valot eivät estä revontulien näkyvyyttä matkailuun keskittyneillä alueilla.

Kiinnitämme huomiota vesistöihin.

Hannukaisen kaivoshanke sijoittuu Muonionjoen-Tornionjoen vesistöalueen Natura-alueelle, johon kaikki hankealueen luonnonvaraiset lähivesistöt, kuten Valkeajoki, Äkäsjoki, Kuerjoki sekä Niesajoki kuuluvat.

Muonionjoki sekä Äkäsjoki ovat ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaisiksi. Tornionjoen, Valkeajoen, Kuerjoen sekä Niesajoen ekologinen tilaluokitus on hyvä. Muonionjoen-Tornionjoen vesistö on tärkeää merilohen luontaista lisääntymisaluetta. Äkäsjoen alue on tunnistettu merkittäväksi lisääntymisalueeksi erittäin uhanalaiselle meritaimenelle. Muonionjoen-Tornionjoen vesistössä esiintyy mm. merilohta, merivaelteista siikaa, harjusta sekä tyypillisiä makean veden kalalajeja, kuten ahventa, haukea ja kiiskiä.