Hannukainen Mining on sitoutunut vastuulliseen ja kestävään kaivostoimintaan
Hannukainen Miningin tavoitteena on tehdä Kolarin kaivoksesta niin puhdas kuin mahdollista. Kaivossuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti. Turvallisiksi havaitut ja testatut ratkaisut luovat toiminnan perustan.
Toiminnan aikana pyrimme kehittämään myös uusia ratkaisuja ja malleja, joita voidaan tuotteistaa ja hyödyntää myös muissa kaivoksissa ympäri maailman.
”Testaamme, pilotoimme, tutkimme ja kehitämme esimerkiksi vesienkäsittelyä niin kauan, että voimme olla varmoja, että kaivoksen purkuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle.”
Suojavallin rakentaminen kaivosalueen ja Äkäsjoen rannalla sijaitsevien asuntojen väliin pienentää lähiasutukseen kohdistuvia melu-, pöly ja paineaaltovaikutuksia sekä pienentää lentokivien aiheuttamaa riskiä.
Kaivosalueen Hannukaisen kylän puoleiselle rajalle rakennetaan kaivosalueen pintamaista suojavalli, jonka ansiosta Hannukaisen kylässä eivät kaivoksen melu ja pöly ylitä Valtioneuvoston asettamia melun ja pölyn ohje- ja raja-arvoja.
Suojavalli rakennetaan kaivosalueelta kuorittavista pintamaista, kuten esimerkiksi moreenista. Suojavallin luiskat tehdään suunnitelman mukaisesti kaltevuuteen 1:2-1:3.
Suojavallin merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Hannukaisen kylälle, kun uusi, kookas elementti sijoittuu paikoin melko lähelle asutusta.
Ylläksentieltä katsottuna suojavalli jää pääosin maastonmuotojen ja puuston vaikutuksesta katveeseen. Suojavalli ei juurikaan näy tiealueille Hannukaisen kylää kauempana. Saavuttaessa Ylläksentietä kohti Hannukaista, voi suojavalli näkyä Puukonnivan paikkeilla, noin kahden kilometrin etäisyydeltä ennen tien laskeutumista Äkäsjoelle.
Suojavalli voi näkyä vain kapeasta näkymäsektorista eikä valli nouse muita maiseman elementtejä korkeammaksi. Kaukomaisemassa suojavalli voi näkyä paikoin korkeille, avoimille katselupaikoille, kuten Ylläksen laelle ja länsirinteelle sekä Kuertunturiin.
Pituus: 3340 m
Leveys: 115 m
Korkeus: 30 m
Malmin siirtämiseksi rakennetaan noin yhdeksän kilometriä pitkä ja noin 8,5 metriä leveä kuljetuskäytävä, joka yhdistää kaivoksen ja rikastamon. Kuljettimen linja Hannukaisen kaivoksesta Rautuvaaran rikastamolle kuuluu kaivospiiriin. Kuljetin lähtee kaivoksesta maan alla sijaitsevasta murskaimesta noin 700 metriä pitkässä kalliotunnelissa. Pakasaivontien, Sorakuopan tien ja mökkitien (Rautuojantie) yli kuljetin nostetaan korkeammalle.
Kuljettimelle rakennetaan teräsrakenteiset alikulut Ylläksentien ja Äkäsjoentien kohdalle. Alituskohtia rakennetaan Valkeajoelle, Äkäsjoelle, Rautuojalle sekä kahdelle suoalueelle.
Reitin varrelle toteutetaan myös yksi porojen/metsäkoneiden alituskohta kuivalle metsämaalle Rautuvaarassa. Alituskohtien toteutus ja sijainti on sovittu yhdessä poromiesten, Metsähallituksen ja metsänomistajien kanssa.
Kuljetin on maastossa uusi, lähimaisemassa näkyvä elementti. Kuljettimen vaikutusalueella eniten ihmisiä liikkuu Ylläksentiellä ja Äkäsjoentiellä. Näissä paikoissa kuljetin alittaa tiet, eikä ole näin ollen maisemassa erityisen näkyvä elementti.
Maanteille rakennetaan liittymät kuljettimen huoltoteille, jotka aiheuttavat paikallisesti maaston muokkausta. Korkeimmalle maanpinnasta kuljetin nousee silloilla, jotka ylittävät Pakasaivontien ja Sorakuopantien. Näissä sillan enimmäiskorkeus on 8,25 m. Matalammat tiesillat ylittävät muita teitä, jokia, soita ja poroalueen.
Äkäsjoen ylittävällä sillalla on eniten vaikutusta maiseman kokemiseen, koska se sijoittuu Äkäsjoen varrella olevien vapaa-ajan rakennusten läheisyyteen ja Äkäsjoki on virkistyskäytössä. Tunneli- ja siltapaikkoja lukuun ottamatta kuljetin seuraa maanpinnan muotoja.
Hihnakuljettimesta on tehty meluselvitys. Mallinnustulosten perusteella hihnakuljettimen ja muun kaivostoiminnan aiheuttamat yöajan keskiäänitasot tarkastelualueella ovat loma-asutuksessa korkeimmillaan 34 dB ja vakinaisessa asutuksessa 26 dB alittaen yöajan ohjearvot.
Tarkastelualueella päivä- ja yöajan keskiäänitasojen välinen ero on erittäin pieni (alle 1 dB) ja näin ollen myös päiväajan ohjearvot alittuvat selvästi.
Hannukainen Mining on solminut kumppanuussopimuksen jo pitkään kaivos- ja teollisuusvesienkäsittelyssä ja mikrobiologian asiantuntijana toimineen, Teollisuuden Vesi Oy:n kanssa. Kumppanuussopimuksen myötä Hannukaisen kaivosalueen vesienkäsittelyn tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla haitallisten aineiden pitoisuudet saadaan niin pieniksi, että niiden merkitys olisi olematon. Vesienkäsittelyä testataan, pilotoidaan, tutkitaan ja kehitetään niin kauan, että voidaan olla varmoja, että kaivoksen purkuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle.
Teollisuuden Veden ja Hannukainen Miningin yhteistyön alettua on muun muassa ympäristölupahakemuksessa esitetyt laskelmat tarkentuneet.
Vesienkäsittelyn suunnittelun perustana on mahdollisimman pieni raakaveden käyttömäärä ja prosessivesien kierrätys rikastamon sisällä selkeytyksen ja sakeutuksen avulla.
On laskettu, että sulfaatin päästökuorma tulee olemaan suurimmillaan oikein sateisina vuosina. Vähäsateisina vuosina sulfaattikuormat ovat vähäiset. Siksi Hannukainen Miningin vesienkäsittelysuunnitelmissa otetaan huomioon ja tarkastellaan pidemmän aikavälin ympäristövaikutuksia.
”Sulfaatille altistuminen esimerkiksi uidessa ei muodosta riskiä vesistön käyttäjille.”
Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhoksista louhittava malmi rikastetaan Rautuvaarassa.
Rikastusprosessi koostuu monivaiheisista jauhatuksista ja vaahdotuksista, magneettierotuksesta, kiintoaineen sakeutuksesta ja rikasteiden suodatuksesta. Rikastusprosessissa käytettäviä kemikaaleja ovat:
Vaahdotteilla saadaan vaahdotuksessa mineraaleja kuljettaville ilmakuplille halutut ominaisuudet. Kokoojilla saadaan tietyt mineraalit tarttumaan vaahdotuksessa ilmakuplaan ja näin ollen erotettua ne muusta kiintoaineesta. Painajilla taas estetään tiettyjen mineraalien tarttuminen ilmakupliin. Eri mineraalien vaahdottuvuuteen vaikutetaan lisäksi pH:ta säätämällä. Edellä mainittujen kemikaalien lisäksi kiintoaineen sakeutuksessa käytetään flokkulanttia.
Rikastamon prosessiin ei juurikaan oteta vettä kaivosalueen ulkopuolelta. Pääosa tarvittavasta vedestä saadaan sisäisestä kierrosta prosessin eri vaiheissa suoritettavien kiintoainesakeutuksien ylitteenä.
Vähäisellä rikastamon ulkopuolelta tulevan veden määrällä pyritään minimoimaan vaikutukset ympäröiviin vesistöihin, koska tällöin myös rikastamon poistettavan veden määrä voidaan pitää pienenä. Kaikki rikastamon vesikierrosta pois johdettava vesi puhdistetaan.
”Kaikki rikastamon vesikierrosta pois johdettava vesi puhdistetaan.”
